1Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Kuule, Jumala, minun ääneni, kun minä valitan, varjele minun elämäni vihollisen pelosta. 2 Kätke minut pahain seuralta, väärintekijäin riehuvalta joukolta, 3 jotka hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan karvaat sanat, 4 salaa ampuaksensa nuhteettoman. He ampuvat häntä äkisti eivätkä kavahda. 5 He pysyvät lujina pahoissa aikeissaan, he kehuvat, kuinka he virittävät pauloja, he sanovat: "Kuka ne näkee?" 6 He miettivät vääryyksiä: "Meillä on juoni valmiiksi mietittynä". Syvä on miehen sisu ja sydän.¶ 7 Mutta Jumala ampuu heidät nuolella, äkisti kohtaavat heitä iskut. 8 He joutuvat kompastukseen, heidän oma kielensä langettaa heidät; kaikki, jotka heidät näkevät, nyökyttävät ilkkuen päätään. 9 Ja kaikki ihmiset peljästyvät; he julistavat Jumalan töitä ja ottavat vaarin hänen teoistansa. 10 Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen, ja kaikki oikeamieliset kerskaavat.¶