1Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. 2Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, 3hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, 4joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, 5joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.¶ 6Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille. 7Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa. 8Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. 9Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti. 10Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan. 11Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät. 12Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme. 13Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. 14Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi. 15Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla. 16Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. 17Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille, 18niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä.¶ 19Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia. 20Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen. 21Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette. 22Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa, hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Kiitä, minun sieluni, Herraa.¶