1"Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut. 2Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi. 3Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan. 4Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni. 5Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava! 6Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan. 7Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan; 8tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa? 9Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään? 10Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia. 11Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa? 12Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.¶ 13Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa. 14Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni? 15Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan. 16Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen. 17Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen. 18Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa. 19Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen. 20Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä: 21ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö; 22sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.¶ 23Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini. 24Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi? 25Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat, 26koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot, 27koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" - 28"Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."¶