1Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Jumala, sinua kiitetään Zionissa hiljaisuudessa; ja sinulle maksetaan lupaus. 2Sinä kuulet rukouksen; sentähden tulee kaikki liha sinun tykös. 3Meidän pahat tekomme meitä kovin raskauttavat; mutta anna sinä meille synnit anteeksi. 4Autuas on se, jonkas valitset ja otat tykös, asumaan kartanoissas: hän ravitaan sinun huonees ja pyhän templis hyvyydestä. 5Kuule meitä ihmeellisestä vanhurskaudesta, meidän autuutemme Jumala, kaikkein turva maan päällä ja kaukana meressä, 6Joka vuoret vahvistat voimallas, ja olet hankittu väkevyydellä, 7Sinä joka asetat meren pauhinan ja hänen aaltoinsa pauhinan, ja kansain metelin; 8Että ne hämmästyisivät, jotka niissä maan äärissä asuvat, sinun ihmeitäs. Sinä iloitat kaikki liikkuvaiset aamulla ja ehtoona. 9Sinä etsiskelet maan ja liotat sen ja teet sen ylen rikkaaksi: Jumalan virta on vettä täynnä: sinä kasvatat heidän jyvänsä, ettäs näin maan valmistat. 10Sinä juotat hänen vakonsa ja kastat hänen kyntönsä: sateella sinä ne pehmität, ja siunaat hänen laihonsa. 11Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläs, ja sinun askelees tiukkuvat rasvasta. 12Korven laitumet myös tiukkuvat, ja kukkulat ovat ympäri iloissansa. 13Kedot ovat laumaa täynnä, ja laaksossa on tihkiältä jyviä, niin että siitä ihastutaan ja myös lauletaan.